Ihmisessä on yleensä 3 osaa.
- Aikuinen: Kypsä harkinta, tietoisuus. Edellytyksenä.
- Lapsi: antaa ilon ja luovuuden :) Oikkuileva, turvahakuinen
- Vanhempi: arvot, kontrolli, huolehtiminen! Säännöt
Aikuisen kuuluisi luoda turvaa lapselle. Vanhemman antaa pohja aikuiselle tietoisuudelle. Lapsen kuuluisi elää turvattuna, niin että se ei varsinaisesti joudu käsittelemään maailman pahuutta. Siis ihminen kyllä, mutta ihmisessä lapsiosa ei. Lapsen turvakehitys alkaa varmasti jo varhaislapsuudesta, jossei kohdusta. Näin se oppii suhtautumaan tietyllä tavalla kohtaamiinsa asioihin. Siihen plussana voi ajatella kaiken turvallisen ja oikean lapsuuden: tähtihetket ja myös auenneet polvet sekä paikkaamiset. Oppia iloitsemaan ja tuntemaan asioita ja ihmisiä, se on lapsen osa.
Fyyysinen vanhempi on se, johon epäilemättä peilaa paljon sitä olemassaolevaa ´vanhemmuutta´, itsekontrollia yms. Mutta todella voidaan puhua myös ihmisessä itsessään olevasta vanhemmasta. Siitä, miten ajatuksissa käsittelee moraalivalinnat, hankalat kysymykset, yms. hankalan. Se jotenkin kuvaa sitä arvopohjaa, millä elämä seisoo tai kaatuu. Tämä sisäinen sääntömyttyrä on kuin onkin aikuisen turva. Yliminä se siis sieltä kurkkii. Maailmassa, jossa vapaakasvatus on påp, on hankalaa asettaa rajoja. Eikä lapsi ei niitä rajoja haluaisi oikuissaan. Mutta jokainen tietää, että joka sähköaitaan ei kannata kusta, ei ainakaan vanhemman sitä opettaa! Tarkoitan sitä, että elämä ilman turva-aitaa on turvatonta, koska sitä se on. Hmm olipas kehäpäätelmä, olkoon.
Aikuinen: kypsä harkinta. Kuiva, sanoisi joku, ja kuivaahan järjen käyttö myös on. Tiedostaminen on myös niin kovin hankalaa ja aikaavievää. Eikä sitä oikeen tahtoisi olla tiedostava, saati aikuinen tiedostava. Helppoa on olla aina flow:ssa ja lastuna virrassa. Mutta pelkästään jos kala tajuaa tän kummallisen "ajattelen, siis olen" lauseen, niin sitten jokin muuttuu. Ei olekkaan enää pelkkä lastu vaan, ehkä sitten on kala. Kummaa.
Jos tuntuu olo huljulta ja epämääräiseltä, kannattaa hieman suodattaa ajan henkeä, Tsekkailla onko tehnyt viimeaikoina jotain näillä kolmesta osasta:.. Kokemus sanoo mulle, että jos jättää jonkun näistä osasista pois on olo todellakin hulju ja epämääräinen. Mut tieten aina tartte olla kaikkee säätämässä, mutta typerää on olla välittämättä mistään aikuisen neuvoista. Haistattaa kaikelle vanhemman moraalille pitkät sekä tappaa lapsensa sääntöjen alle...
Tämä tuli mieleen ihmisestä ja sen kolmesta osasta. Jotenkin se sopii 3minaiseen kuvaan maailmasta aika hyvin. Kristillisessä tematiikassa sana kolminaisuus on tuttu, ehdoton, ihmeellinen. Ehkä siinä/siitä olisi viisautta myös näin ihmiseen. Yövuoro kutsuu tätä Jereä, siis minua jossa aika sirpaleina nää osaset on, mutta kuitenkin aktuaalisesti olemassa. Luotuna, uskon. Sitä ei voi kieltää, koska sitten kieltäis jotain mitä on. Tai voi kieltää, muttei se hyödytä.
.:Mihin minä menisin, sinulla on ikuisen elämän sanat:.
Vielä muistakaa: Armo on se kasvumaa- työllä saa, täällä maan päällä, mitä tahansa hyvää puolustaa. Jos Jumala suo se kasvaa.
